Suunnittelun lähtökohta oli perjantai-iltana julkistettu ”salainen teema”, joka tänä vuonna oli kuva, jossa keltaisen taustan päälle oli kirjoitettu mustalla tekstillä sana ”BLUE”. Tätä samaa haastetta ratkottiin viikonlopun aikana Helsingin lisäksi yli 100 muussa kaupungissa ympäri maailman.

Nyt yhdeksättä kertaa järjestetyn Service Jam Helsingin tuomaroinnista vastasivat Marjukka Rantala Goforelta, Elise Rehula Helsingin kaupungilta sekä Joakim Karske hasan & partners Groupista. Ennen esityksiä tuomaristoa mietitytti miten muotoiluprosessiin ja sen ulkopuolelle oli uskallettu tiiminä heittäytyä, mitä kaikesta tästä oli kahdessa päivässä saatu aikaan ja ennen kaikkea, kuinka salaista teemaa oli tulkittu. “Onko siitä tullut mieleen mielialat, taivas, vesi, suomalaisuus vai kenties ruotsalaisuus? Vai onko kyse nimenomaan kontrasteista, kun värit olivat ikäänkuin väärin? Ja mitenköhän kansainvälisesti eri kulttuureissa tämä on tulkittu?”, Rantala, Rehula ja Karske pohtivat.

Tänä vuonna selkeäksi trendiksi ratkaisuissa nousivat yhteiskunnalliset ja sosiaaliset ulottuvuudet. ”Teemat kuten yhteisöllisyys, employee experience, asiakaskokemus kestävässä kehityksessä ja ylipäätään sosiaalinen vaikuttavuus nousi täällä vahvasti esiin. Mielestäni se kertoo ilahduttavasti siitä, että palvelumuotoilun motivaatio ei ole vain firmojen viivan alla vaan sen lisäksi aidossa halussa edistää merkityksellistä, ympäristöystävällistä ja yhteiskunnallista kehitystä”, Rehula iloitsee.

Lisäksi tuomaristo suorastaan hihkui puhuttaessa itse prototypoinnin ja esitysten tasosta. ”Mitä me nähtiin tänään oli niin paljon enemmän kuin mitä olisin koskaan voinut odottaa. Prototyypit ja tarinankerronta oli niin ammattimaista, etten millään voi uskoa, että suurin osa osallistujista oli ensikertalaisia ja että kaikki tämä oli luotu vain 48 tunnissa”, Karske hämmästelee.

”Oli niin ihanaa nähdä kuinka empatia oli otettu käyttöön, menty potentiaalisen asiakkaan ja käyttäjän kenkiin rohkeasti ja uteliaasti ja jopa täysin digitaalisista ratkaisuista protot oli rakennettu huolellisesti kosketeltaviksi ja koettaviksi. Tarinankerronta oli yksinkertaisesti huikeaa”, Rantala komppaa. ”Muutenkin viime vuosien aikana on ollut ihanaa huomata, että ollaan jo päästy digitaalisuuden itseisarvosta enemmänkin siihen suuntaan, että mennään merkitys edellä ja digin rooli on olla enemmänkin apuna ja mahdollistajana”, Rehula lisää.

Vaikka jamien merkitys on eniten itse osallistujien kokemuksen ja osaamisen kartuttamisessa, koko tuomaristo koki, että mukana oli niin hyviä ratkaisuja, että niissä olisi hyvin ainesta jatkokehitykselle aina oikeaksi palveluksi saakka.

”Kun muotoilu ja muotoiluajattelu tulee yhä enemmän jokaisen ulottuville, niin meistä kaikista tulee designereita ikäänkuin hieman väkisinkin. Siksi tällaiset tapahtumat kuten Service Jam ovat tärkeitä ja todella hyvä tapa kokeilla ja oppia muotoilun maailmaa”, Karske summaa.

Viikonloppuna muodostetut tiimit sekä heidän ratkaisunsa tiivistettynä:

  • Smart Capsule – ihmisen kokoinen kapseli rauhoittumiseen, hiljentymiseen ja stressistä palautumiseen, esimerkiksi hektisille työpaikoille
  • Trash Hunt – Työkalu julkisille paikoille, jolla kuka tahansa ohikulkija voi auttaa keräämään roskia ympäristöstä (huom, testatessaan prototyyppiään tiimi siivosi samalla koko Eiran ranta-alueen!)
  • Sigmund AI – Tekoälyä hyödyntävä digitaalinen terapeutti, joka auttaa hallitsemaan mielentiloja ja hakeutumaan ajoissa lisäavun pariin
  • Team Buddy – Tiimityöskentelyn kiemuroissa auttava fyysinen ja digitaalinen työkalu
  • Hobby Buddy – verkkopalvelu, joka auttaa löytämään seuraa erilaisten vapaa-ajan harrastusten pariin
  • Sky Experience Pavillion – Palvelu stressaantuneille kaupunkilaisille, joka auttaa helposti ja turvallisesti kokemaan luonnon rauhan parantavat vaikutukset
  • Water Agents – Verkosto, joka innostaa ja kannustaa ihmisiä kiinnittämään huomiota veden kulutukseen
  • Shopping Mate Sally – Ruokakaupan ostoksissa avustava robotti, joka auttaa tekemään kestävämpiä kulutusvalintoja suosittelemalla ja kertomalla mikä kunkin kategorian tuotteista on vähiten ympäristöä kuormittava

Lisäksi yksi tiimi valitsi tänä vuonna ensimmäistä kertaa järjestetyn ”Deep Jam” -trackin. Deep Jam on tarkoitettu jo hieman palvelumuotoilussa kokeneemmille tekijöille, jotka haluavat ratkoa haastavampaa tehtävää. Deep Jamissa tiimi sai eri haasteen kuin muut, heiltä odotettiin syvällisempää tutkimusta ja raportointia eivätkä he saaneet viikonlopun aikana mentoreiden apua. Teemana tälle trackille oli ”How can we design out the plastic waste from our everyday life as citizens and consumers?”.

“Helsinki Deep Jam” -tiimin ratkaisu oli uudelleenmuotoilla muovin kierrättämisen mekanismi ”MIRI”-palvelulla, jotta muovin kierrätys on käyttäjille houkuttelevampaa ja palkitsevampaa. Tiimi halusi myös kiinnittää huomiota siihen, että muovi ei ole itseisarvoisesti huonoa, vaan siitä tulee huonoa vasta kun se päättyy lajittelemattomaksi jätteeksi. Muoviongelma siis ikään kuin määriteltiin uudelleen ja samalla uudelleenbrändättiin. Ratkaisuun liittyi myös toimiva liiketoimintakonsepti.

Katso koostevideo viikonlopulta tästä:

Service Jam Helsinki 2019 on osa kansainvälistä Global Service Jam -tapahtumien verkostoa, jossa osallistujat ratkaisivat mysteeriteeman pohjalta tunnistettua ongelmaa palvelumuotoilun ja prototypoinnin keinoin. Osallistujien tavoitteena oli oppia ja syventää palvelumuotoilutyökalujen hyödyntämistä käytännössä sekä verkostoitua muiden aiheesta kiinnostuneiden kanssa luovalla ja käytännöllisellä tavalla. Tapahtuman järjesti tänä vuonna hasan & partners Groupin yhtiöt yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun, Helsingin kaupungin, Silver Planetin, Goforen ja Service Design Network Suomen osaston kanssa. Service Jam järjestettiin pääkaupunkiseudulla jo yhdeksättä kertaa.