Moni sanoisi, että tehtävämme viestintäkonsultteina on auttaa asiakkaitamme viestinnässä. Väite ei toki sinänsä ole väärin, mutta se on samalla kuitenkin väärin, sillä todellisuudessa tehtävämme on auttaa asiakkaitamme tekemään tulosta viivan alle. Viestintä on vain hyvä ja oleellinen keino sen saavuttamiseen.

Tulos taas voi olla niin perinteistä rahavaluuttaa kuin myös joissain tapauksissa esimerkiksi mainetta, luotettavuutta, uskottavuutta tai muuta määriteltyä lopputavoitetta.

Tuloksen muodosta huolimatta tosiasia on se, että viestinnän tekojen on johdettava myönteiseen kehitykseen tuloskortissa jollain aikavälillä, tai sitten sen voi yhtä hyvin jättää tekemättä. Harvemmin johtoryhmät ja hallitukset jaksavat vuosi toisensa jälkeen jakaa budjettia toiminnolle, joka ei tuo panostaan takaisin.

Miten viestinnällä sitten tehdään tulosta vuonna 2019?

Oma teesini on, että palvelemalla paremmin. Niin asiakkaitamme kuin heidän asiakkaitaan ja käyttäjiään.

Kotiläksyjen teko on palvelua

Seuraavaksi seuraa tosi vanha uutinen: tieto on valtaa (edelleen).

Otetaan esimerkiksi tutkimustieto kuluttajien (ihmisten) digitaalisesta käyttäytymisestä: Vaikka alun perin vuonna 2015 Microsoftin tutkimuksesta nostettu suosittu väite keskivertoihmisen 8 sekunnin keskittymiskyvystä on todistettu vähintään epämääräiseksi tutkimustulokseksi, äskettäin julkaistu Princetonin ja California-Berkeleyn yliopistojen tutkimus osoitti, että meillä ihmisillä on sisäänrakennettuna mekanismina mahdollisuus vaihtaa keskittymisemme kohdetta jopa neljäsosasekuntin välein. Evoluution kannalta tämä on ymmärrettävää, sillä joustava huomiokyky on mahdollistanut nopean reagoimisen vaaroihin ja ympäristön muutoksiin.

Juhlikaamme sitä, että meillä on lähes rajattomasti tietoa digitaalisen kokemuksen parantamiseksi ja keinoja luoda sitä lisää oikeastaan juuri niin kuin tarvitsemme.

Mitä tämä sitten tarkoittaa esimerkiksi digiviestinnän näkökulmasta? Pitäisikö vain luovuttaa ja todeta, että kukaan ei jaksa lukea, katsoa ja kuunnella enää mitään?

Ei ollenkaan! Päinvastoin, juhlikaamme sitä, että meillä on  lähes rajattomasti tietoa digitaalisen kokemuksen parantamiseksi ja keinoja luoda sitä lisää oikeastaan juuri niin kuin tarvitsemme.

Näin suureen tiedon herkkulaariin sisältyy myös suurempi vastuu: kun maailmassa on joko olemassa tai tuotettavissa dataa siitä, kuinka me ihmiset tai tarkemmin juuri sinun kohderyhmäsi toimivat, on velvollisuutemme oman liiketoimintamme hyväksi tehdä kotiläksymme – ottaa niistä selvää ja tehdä sisällöillämme palvelus.

Ihmiskeskeisyys ja inhimillisyys on palvelua

Softa- ja designmaailmassa, sekä viimeisimpänä näistä myös viestinnässä, on puhuttu jo hyvä tovi ihmiskeskeisestä suunnittelusta (lisätietoa esimerkiksi IDEOn human-centered design -periaatteista täältä), joka käytännössä tarkoittaa käyttäjien ja kuluttajien mukaanottoa keskeiseksi osaksi sisältöjen, tuotteiden ja palvelujen suunnittelua.

Yrityksen sisäisten myyntitavoitteiden sijaan suunnittelua ohjaa siis oikeiden ihmisten oikeat motiivit ja tarpeet. Tästä taas seuraa, että esimerkiksi viestintä on jo lähtökohtaisesti paremmin kohdennettua, aitoa hyötyä tuottavaa ja palvelevaa.

Sisältöjen luojien näkökulmasta rimaa on nostettava yhä ylemmäs. Kun kilpailevien viestien määrä lisääntyy ja laatu paranee, voittajiksi selviytyvät ne, jotka kykenevät yksilöimään kohderyhmänsä todelliset tarpeet tiedon, ennemmin kuin valistuneen arvauksen kautta. Tähän oivia työkaluja ovat esimerkiksi yhteiskehittely ja hypoteesien väsymätön testaaminen oikeilla asiakkailla.

”Meidän on kyettävä palvelemaan kohderyhmiämme heidän tarpeidensa, huomiokykynsä ja inhimillisten vaatimustensa mukaan.”

Tämän päivän oppimme siis olkoon, että meidän on kyettävä palvelemaan kohderyhmiämme heidän tarpeidensa, huomiokykynsä ja inhimillisten vaatimustensa mukaan.

Kun itse saat juuri sinua koskettavan, yllättävästi, hauskasti ja sujuvasti soljuvan informaation tai sisällön eteesi, ovat mahdollisuudet luultavasti suuremmat, että sekä nautit että hyödyit siitä. Nautinnollisuus ja hyödyllisyys taas tuovat meidät takaisin alkuperäiseen teemaamme – oivaan reseptiin myynnin ja tuloksen tekemisessä.

Myydään siis vähemmän ja palvellaan enemmän, niin saadaan itseasiassa myytyä enemmän.